Tekijänoikeuksista sopiminen

Tekijä voi luovuttaa tekijänoikeuksiaan vapaasti, esimerkiksi toiselle henkilölle tai yhteisölle. Tekijänoikeuksista voidaan sopia suullisesti tai kirjallisesti. Esimerkiksi toimittaja voi luovuttaa kirjoittamansa artikkelin julkaisuoikeuden lehdelle.

Laki ei aseta mitään erityistä muotoa tekijänoikeuksista sopimiselle. Kummankin osapuolen kannalta on suositeltavaa, että sopimukset tehdään kirjallisesti. Näin edistetään sitä, että osapuolet käsittävät sopimuksen ehdot samalla tavalla ja sovituista asioista jää myös dokumentti molemmille osapuolille.

Tekijänoikeuslaissa säädetään, että tekijä on oikeutettu asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen, jos tämä luovuttaa yksinoikeuden tai myöntää yksinomaisen käyttöluvan teoksen hyödyntämiseen. Alkuperäisellä tekijällä on myös oikeus saada luovutuksensaajalta säännöllisesti selvitys teoksensa hyödyntämisestä, jos luovutuksensaaja on saanut tuloja teoksen hyödyntämisestä ja jos tekijälle maksettava korvaus on riippuvainen teoksen käytön laajuudesta.

Tekijä voi luovuttaa oikeuksiaan kokonaan tai osittain. Tekijänoikeuksia koskevan sopimuksen sisällölle ei ole olemassa rajoituksia. Sopimuksissa voidaan määritellä vapaasti esimerkiksi teoksen käyttöluvan hinta. Tekijä voi luovuttaa käyttöoikeuksia teokseensa myös esimerkiksi avoimella lisenssillä, kuten Creative Commons -lisenssillä.

Moraalisia oikeuksiaan tekijä ei kuitenkaan voi luovuttaa.

Tekijällä on mahdollisuus peruuttaa oikeudenluovutus, mikäli luovutuksensaaja ei ole hyödyntänyt teosta kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenluovutuksesta, eikä teosta ole tekijän esittämästä vaatimuksesta huolimatta hyödynnetty kuuden kuukauden kuluessa vaatimuksesta.

On kuitenkin syytä huomata, että tekijänoikeus on eri asia kuin omistusoikeus. Kun teoskappale, esimerkiksi taulu tai kirja tai cd-levy, myydään, ei ostajalle siirry tekijänoikeuksia ostamaansa teoskappaleeseen, eikä siis esimerkiksi cd-levyn omistaminen oikeuta lataamaan cd-levyllä olevia biisejä nettisivuille.

tekijänoikeuslaki 27 §, 28 a §, 30 a § ja 30 b §

Sopimuslisenssi

Tietyissä tilanteissa käytettäviä teoksia on niin paljon, ettei kaikkia oikeudenhaltijoita voida tavoittaa lupien saamiseksi. Esimerkiksi televisio-ohjelmien edelleen lähettäminen tai painettujen kirjojen ja lehtien kopiointi on tällaista toimintaa. Tällaisissa teosten massakäyttötilanteissa teosten käytöstä sopiminen on tehty mahdolliseksi tekijänoikeuslain erityisellä säännöksellä, niin kutsutulla sopimuslisenssisäännöksellä.

Tekijänoikeuslaissa olevan sopimuslisenssisäännöksen nojalla tekijänoikeusjärjestö voi myöntää käyttölupia edustamiensa tekijöiden teosten lisäksi myös niiden tekijöiden teoksiin, joita järjestö ei edusta. Näin käyttäjä voi saada tekijänoikeusjärjestöltä kattavat luvat teosten käyttöön.

Opetuskäytön sopimuslisenssisäännökset koskevat kopiointia ja teosten käyttöä opetuksessa ja tieteellisessä tutkimuksessa.

Sopimuslisenssijärjestelmä on pohjoismainen järjestely. Viime vuosina sopimuslisenssijärjestelmä on otettu käyttöön myös muissa maissa, kuten Englannissa.

tekijänoikeuslaki 26 §